Kulttuuriin sijoitettu raha palautuu tuplana takaisin paikkakunnalle

Kulttuuriin sijoitettu raha palautuu tuplana takaisin paikkakunnalle

Taiteellinen johtaja Johanna Ikola kertoi taloudellisista haasteista, joita Täydenkuun Tanssien festivaaliorganisaatio kohtasi viime vuonna, ja miten vaikutukset ulottuvat kesän 2023 tapahtumaan (Kaleva 4.6.2023).

 

Tapahtumatuotannon aloittaminen on jokavuotinen riski. Kulttuuri- ja taidefestivaalit eivät ole kaupallisia yrityksiä vaan toimivat yleishyödyllisin perustein. Siksi on epärealistista olettaa, että ne voisivat toimia vain lipputulojen varassa. Tämä koskee erityisesti pieniä tapahtumia.

 

Riittävän, monivuotisen perusrahoituksen turvaaminen on ensimmäinen asia, joka mahdollistaa turvallisen taloussuunnittelun ja laadukkaiden tapahtumien järjestämisen realistisen tuotantoaikataulun mukaisesti.

 

Perusrahoituksessa tulisi huomioida sekä organisaation toiminnan ympärivuotiset kulut, jotta tapahtumaa voidaan rakentaa riittävällä työvoimalla, että varsinaisen tapahtuman rakentamisesta koituvat kustannukset, jossa huomioidaan sisältö ja taiteilijat.

 

Tosiasiassa avustuspäätökset tulevat kuitenkin suurimmaksi osaksi pitkin toimintavuotta, ne ovat määrältään vaihtelevia eivätkä millään tavalla itsestäänselvyyksiä.

 

Festivaalin järjestämisen kustannukset kasvavat tasaisesti. Samaan aikaan kun kaikki kallistuu, kulttuurin rahoitukset pienenevät. Avustuspäätöksissä kriteerit tapahtuman sisällölle ja laadulle asetetaan korkealle. Myös taideorganisaatiot tähtäävät tähän. Entistä korkeammat tavoitteet täytyy kuitenkin saavuttaa entistä vähemmällä rahalla, eikä työvoimaa voida palkata.

 

Täydenkuun Tanssit sijoittuu ydinmaaseudulle ja meitä ympäröi harvaan asuttu alue. Syrjäinen sijainti vaikuttaa tapahtumajärjestäjän budjettiin siten, että taiteilijoiden ja työntekijöiden matkoihin ja majoituksiin budjetoidaan enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Pyhäjärvellä ei ole valmista teatteritilaa, joten näyttämö, katsomo ja tekniikka rakennetaan vuosittain katosta lattiaan.

 

Nykytanssiteosten muututtua yhä teknisemmiksi ja visuaalisimmaksi tekniikan kustannukset ovat nousseet kolmannekseen Täydenkuun Tanssien vuosibudjetista. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana pelkästään näyttämökuluihin on mennyt festivaalilla yli puoli miljoonaa euroa.

 

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetty laki edellyttää, että kaupunki luo edellytykset ammattimaiselle ja kansainväliselle taiteelliselle ja työlle ja toiminnalle, ja että taiteen kautta edistetään asukkaiden hyvinvointia ja paikallista ja alueellista elinvoimaa.

 

Lain toteutumista kuntien kulttuuritoiminnasta ei ymmärtääkseni valvo kukaan. Valtion ja kuntien välistä yhteistyötä on tärkeä lisätä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

 

Kunnilla on aina päävastuu kulttuuritapahtumistaan. Kulttuuribudjetit ovat kuitenkin pääsääntöisesti riittämättömiä työehtosopimuksia noudattavien kulttuuritapahtumien tekemiselle. Valtiontukea tai sen nousua on turha odottaa, jos kunta ei kunnolla sitoudu omiin tapahtumiinsa ja koko kulttuuri-infraan. Kunnan tekemät leikkaukset myös helposti kertautuvat valtiontuessa.

 

Taide on notkea ja lopultakin edullinen tapa lisätä yhteiskunnan haavoittuvaisimmassa asemassa olevien ihmisten ja koko yhteisön hyvinvointia. Kulttuurin budjetin ei tarvitse kilpailla muiden peruspalveluiden rahoitusten kanssa, ei vanhusten eikä lasten tai mielenterveyspalveluiden tai koulutuksen. Kulttuuri on näiden kanssa samalla puolella.

 

Kulttuuriin sijoitettu raha ei lennä taivaantuuliin. Taiteen tekeminen ja tuottaminen on työtä. Festivaaliorganisaatio siirtää myönnetyt avustukset ja lahjoitukset eteenpäin taiteilijoille, jotta heillä on työskentelyn ja elämisen edellytykset ja jotta siitä saatu hedelmä siirtyy kaikkien iloksi ja hämmästykseksi. Täydenkuun Tansseilla kaupungin avustuksena saatu raha on palautettu tuplana takaisin kaupungin yrityksille, palveluntarjoajille ja festivaalin rakentamiseen osallistuneille seuroille ja yhdistyksille.

 

Kulttuuritapahtumat tekevät paikkakunnasta erityisen ja tunnetun. Tällä on suora heijastevaikutus vapaa-ajan matkustamiseen, mikä puolestaan edistää alueen palvelurakenteiden kehittämistä ja monipuolistumista. Tapahtumat eivät silti tee sitä yksin. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä matkailualan, yrittäjien ja kaupungin kanssa.

 

Juuri julkaistussa hallitusohjelmassa tunnistetaan luovien ja tapahtuma-alojen merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Poliittiset ja uskonnolliset näkemykset tai omat henkilökohtaiset mieltymykset eivät saa vaikuttaa päättäjien kulttuurimyönteisyyteen tai kielteisyyteen: kansainvälisesti korkeatasoisiin tapahtumiin tarvitaan rahaa. Myös maaseudulla. Julkisin varoin toteutettava tapahtuma- ja taidetoiminta ei kestä leikkauksia.

 

Taina Ala-Ketola
Täydenkuun Tanssit -festivaalin toiminnanjohtaja
KM, tanssinopettaja AMK